Kyösti Kallio

Kyösti Kallio (10.4.1873 - 19.12.1940) on itsenäisen Suomen kaikkein vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. Hän oli tasavallan presidentti, maanviljelijä, puoliso ja rakastava perheenisä. Kallion neljä presidenttivuotta sisälsivät paljon dramatiikkaa, paljon enemmän kuin hän olisi halunnut. Valtiomiehenä hän oli päämäärätietoinen mutta maltillinen ja sovitteleva asiainhoitaja. Isänä hän oli huolehtiva ja rakastettava, vaikka poliittinen ura, ensin valtiopäivämiehenä ja myöhemmin ministerinä sekä presidenttinä, piti hänet pitkiä aikoja poissa kotoa Heikkilästä.

Kyösti Kallio

Kyösti Kallio, 1937

Talonpoikaiset sukujuuret

Kyösti Kallio oli talonpoika. Hän syntyi talonpoikaiskotiin Ylivieskassa, ja talonpoikaiset sukujuuret näkyivät hänen luonteessaan, elämänkatsomuksessaan ja politiikassaan. Hän oli yksi kotiseutunsa raivaajista ja viljelijöistä, ja maanviljelyksen edistäminen oli hänen keskeinen poliittinen päämääränsä.

Innokas ravimies Kyösti Kallio ja juoksijaori Köserö, 1905

Ylivieskan kuntakokous, alhaalla keskellä Kyösti Kallion isä Mikko Kallio

Kyösti Kallio, Oulun lyseo 1892

Kyösti Kallio

Heikkilän isäntä

Kyösti Kallion koti, Heikkilä, sijaitsee Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Karjankasvatus oli tilan tärkein tuotantosuunta, mutta lisäksi tilalla tuotettiin runsaasti heinää, kauraa, ruista ja ohraa. Reilun sadan viljelyhehtaarin tilasta kehittyi talvisodan alkuun mennessä 250 peltohehtaarin tila, jossa oli satapäinen karja ja lähes parikymmentä hevosta. Vaikka velvollisuudet pakottivatkin Kyösti Kallion olemaan pitkiä aikoja poissa kotoa, pyrki hän aina tilaisuuden tullen, vaikka vain lyhyeksikin aikaa, takaisin maatyön ja perheen pariin. Lähes päivittäinen yksityiskohtainen kirjeenvaihto puoliso Kaisa Kallion kanssa piti Heikkilän isännän ajan tasalla asioista. Saapuessaan kotiin hänellä oli tapana lähetyttää itselleen työvaatteet ja saappaat Ylivieskan asemalle, josta hän sitten suoraan meni maatöiden pariin.

Heikkilän isäntä

Kevätmuokkauksia Heikkilässä 1920-luvulla

Heikkilä, 1937

Kyösti ja Kaisa Kallio Heikkilän portailla, 1937

Heikkilä, 1937

Salaojitusta Heikkilässä

Nuorisoseuralainen

Kyösti Kallio luonnehti työtään Nivalan nuorisoseurassa tärkeimmäksi koulukseen yhteiskunnallista elämää ja kansalaistoimintaa varten. Hän oli perustamassa kotikylänsä nuorisoseuraa, johti sitä vuosikymmenen ajan ja oli kansanedustajana ja valtiomiehenä nuorisoseuratyön vankka tukija. Kalliolle nuorisoseuratoiminta tarkoitti mahdollisuutta kasvaa yhdessä ja vuorovaikutuksessa paremmiksi ihmisiksi ja kunnollisemmiksi kansalaisiksi.

Nuorisoseuran johtokunta 1908

Nivalan nuorisoseuran talo

Kotiseudun luottamusmies

Kyösti Kallio toimi yli kolmen vuosikymmenen ajan nivalalaisten luottamusmiehenä. Hän toimi kuntakokousten ja valtuuston lisäksi useissa kunnallisissa lauta- ja johtokunnissa. Kallio käytti vaikutusvaltaansa ja osaamistaan kotiseutunsa hyväksi, ja myöhemmin Helsingistä käsin hän seurasi aktiivisesti kotiseutunsa asioiden hoitoa. Kunnallisasioiden tuntemuksesta oli hänen poliittisella urallaan myös paljon hyötyä; sitä kautta hän näki, miten poliittisten päätösten vaikutukset näkyivät paikallisella tasolla.

Kuvassa: Kotiseudun luottamusmies

Perheenisä ja puoliso

Kyösti ja Kaisa Kallion perheeseen kuului kuusi lasta: Vieno, Veikko, Kalervo, Kerttu, Kaino ja Katri. Kyösti Kallio matkusti läpi elämänsä Helsingin ja Nivalan, politiikan ja kodin väliä. Erossa oleminen oli puolisoille vaikeaa, ja raskas vastuu tilan asioiden hoitamisesta sekä lasten kasvatuksesta jäi Kaisa Kallion harteille. Lapset kaipasivat isäänsä, mutta isän poissaolo ymmärrettiin välttämättömäksi velvollisuudeksi. Kaikesta huolimatta Kyösti Kallio eli perheensä arjen ilot ja surut tiiviin kirjeevaihdon kautta, ja lasten suhde isään pysyi rakastavana ja kunnioittavana. Vasta vuosi 1937 ja valinta presidentiksi saattoi puolisot uudelleen yhteen.

Perheenisä ja puoliso

Perhekuva, 1920

Kallion tyttäret

Perhekuva, 1937

Perhekuva, 1937

Kyösti ja Kaisa Kallio, Kultaranta 1938

Kyösti Kallio ja Tellervo

Kyösti ja Kaisa Kallio, Veikko Kallio

Kyösti ja Kaisa Kallio, 1937

Valtiomies ja talonpoikaispresidentti

Kyösti Kallio tuli kansanedustajaksi 1904, ja pysyi parlamentissa yhtäjaksoisesti vuoteen 1937 saakka. Hallituksen jäsen Kalliosta tuli ensimmäisen kerran vuonna 1917, ja vuoteen 1930 mennessä hän toimi pääministerinä kolme kertaa. Kyösti Kallio oli talonpoika, jonka kokemus, määrätietoinen luonne ja vahva kutsumus vei Suomen politiikan korkeimmalle huipulle, Suomen tasavallan presidentiksi. Kansakunnan kohtalonhetkillä Kyösti Kallio nousi kansakunnan yhtenäisyyden personoitumaksi. Hän oli sitkeä ja uupumaton asiainhoitaja, päätöksentekijä, jonka työ vaikutti ratkaisevasti Suomen historian kulkuun.

Toista video

Kyösti Kallio stadionin vihkiäiset, 1938

Pohjolan valtionjohtajat ja ulkoministerit neuvottelemassa Tukholmassa, 1939

Kyösti Kallio ja Mannerheim, Talvisodassa kaatuneiden muistojuhla välirauhan aikana

Tennistä Kultarannassa, 1937

Kyösti Kallio

Radiopuhe, 1930-luku

Svinhufvud, Kallio ja Mannerheim, ammunnan MM-kisat 1937

Lähtö

Allekirjoittaessaan 12. maaliskuuta 1940 valtakirjan, joka oikeutti rauhanneuvottelijat allekirjoittamaan Moskovan rauhansopimuksen, Kallio lausui katkerana:
"Kuivukoon käteni, jonka on pakko allekirjoittaa tällainen paperi!"

Kyösti Kallion elämä päättyi sairauden uuvuttamana Helsingin rautatieasemalla 19. joulukuuta 1940 äkilliseen sydänkohtaukseen. "Se oli komea kuolema, jos niin halutaan sanoa, mutta tälle velvollisuutensa tiukalle täyttäjälle olisi mielellään suonut, että hän olisi saanut viettää elämänsä illan omaistensa parissa rakkaassa Nivalassaan, kaukana maailman kiihkeästä menosta. Isänmaan palveluksessa kulunut pitkä elämä oli saanut monumentaalisen lopun", luonnehti Mannerheim presidentti Kallion kuolemaa.

Toista video

Kyösti Kallio lähdössä kotiin Nivalaan

Soihtukulkue rautatieasemalle, 1940

Kyösti Kallion hautajaiset

Kyösti Kallion hautajaiset

Kyösti Kallion hautajaiset

Kyösti Kallion hautajaiset

Kyösti Kallion hautajaiset

Kyösti Kallion hautajaiset