Kyösti Kallio (10.4.1873 - 19.12.1940) on itsenäisen Suomen kaikkein vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. Hän oli tasavallan presidentti, maanviljelijä, puoliso ja rakastava perheenisä. Kallion neljä presidenttivuotta sisälsivät paljon dramatiikkaa, paljon enemmän kuin hän olisi halunnut. Valtiomiehenä hän oli päämäärätietoinen mutta maltillinen ja sovitteleva asiainhoitaja. Isänä hän oli huolehtiva ja rakastettava, vaikka poliittinen ura, ensin valtiopäivämiehenä ja myöhemmin ministerinä sekä presidenttinä, piti hänet pitkiä aikoja poissa kotoa Heikkilästä.
Kuvassa: Kyösti Kallio
Kyösti Kallio
Kyösti Kallio, 1937
Kyösti Kallio oli talonpoika. Hän syntyi talonpoikaiskotiin Ylivieskassa, ja talonpoikaiset sukujuuret näkyivät hänen luonteessaan, elämänkatsomuksessaan ja politiikassaan. Hän oli yksi kotiseutunsa raivaajista ja viljelijöistä, ja maanviljelyksen edistäminen oli hänen keskeinen poliittinen päämääränsä.
Kuvassa: Innokas ravimies Kyösti Kallio ja juoksijaori Köserö, 1905
Innokas ravimies Kyösti Kallio ja juoksijaori Köserö, 1905
Ylivieskan kuntakokous, alhaalla keskellä Kyösti Kallion isä Mikko Kallio
Kyösti Kallio, Oulun lyseo 1892
Kyösti Kallio
Kyösti Kallion koti, Heikkilä, sijaitsee Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Karjankasvatus oli tilan tärkein tuotantosuunta, mutta lisäksi tilalla tuotettiin runsaasti heinää, kauraa, ruista ja ohraa. Reilun sadan viljelyhehtaarin tilasta kehittyi talvisodan alkuun mennessä 250 peltohehtaarin tila, jossa oli satapäinen karja ja lähes parikymmentä hevosta. Vaikka velvollisuudet pakottivatkin Kyösti Kallion olemaan pitkiä aikoja poissa kotoa, pyrki hän aina tilaisuuden tullen, vaikka vain lyhyeksikin aikaa, takaisin maatyön ja perheen pariin. Lähes päivittäinen yksityiskohtainen kirjeenvaihto puoliso Kaisa Kallion kanssa piti Heikkilän isännän ajan tasalla asioista. Saapuessaan kotiin hänellä oli tapana lähetyttää itselleen työvaatteet ja saappaat Ylivieskan asemalle, josta hän sitten suoraan meni maatöiden pariin.
Kuvassa: Heikkilän isäntä
Heikkilän isäntä
Kevätmuokkauksia Heikkilässä 1920-luvulla
Heikkilä, 1937
Kyösti ja Kaisa Kallio Heikkilän portailla, 1937
Heikkilä, 1937
Salaojitusta Heikkilässä
Kyösti Kallio luonnehti työtään Nivalan nuorisoseurassa tärkeimmäksi koulukseen yhteiskunnallista elämää ja kansalaistoimintaa varten. Hän oli perustamassa kotikylänsä nuorisoseuraa, johti sitä vuosikymmenen ajan ja oli kansanedustajana ja valtiomiehenä nuorisoseuratyön vankka tukija. Kalliolle nuorisoseuratoiminta tarkoitti mahdollisuutta kasvaa yhdessä ja vuorovaikutuksessa paremmiksi ihmisiksi ja kunnollisemmiksi kansalaisiksi.
Kuvassa: Nuorisoseuran johtokunta 1908
Nuorisoseuran johtokunta 1908
Nivalan nuorisoseuran talo
Kyösti Kallio toimi yli kolmen vuosikymmenen ajan nivalalaisten luottamusmiehenä. Hän toimi kuntakokousten ja valtuuston lisäksi useissa kunnallisissa lauta- ja johtokunnissa. Kallio käytti vaikutusvaltaansa ja osaamistaan kotiseutunsa hyväksi, ja myöhemmin Helsingistä käsin hän seurasi aktiivisesti kotiseutunsa asioiden hoitoa. Kunnallisasioiden tuntemuksesta oli hänen poliittisella urallaan myös paljon hyötyä; sitä kautta hän näki, miten poliittisten päätösten vaikutukset näkyivät paikallisella tasolla.
Kuvassa: Kotiseudun luottamusmies
Kyösti ja Kaisa Kallion perheeseen kuului kuusi lasta: Vieno, Veikko, Kalervo, Kerttu, Kaino ja Katri. Kyösti Kallio matkusti läpi elämänsä Helsingin ja Nivalan, politiikan ja kodin väliä. Erossa oleminen oli puolisoille vaikeaa, ja raskas vastuu tilan asioiden hoitamisesta sekä lasten kasvatuksesta jäi Kaisa Kallion harteille. Lapset kaipasivat isäänsä, mutta isän poissaolo ymmärrettiin välttämättömäksi velvollisuudeksi. Kaikesta huolimatta Kyösti Kallio eli perheensä arjen ilot ja surut tiiviin kirjeevaihdon kautta, ja lasten suhde isään pysyi rakastavana ja kunnioittavana. Vasta vuosi 1937 ja valinta presidentiksi saattoi puolisot uudelleen yhteen.
Kuvassa: Perheenisä ja puoliso
Perheenisä ja puoliso
Perhekuva, 1920
Kallion tyttäret
Perhekuva, 1937
Perhekuva, 1937
Kyösti ja Kaisa Kallio, Kultaranta 1938
Kyösti Kallio ja Tellervo
Kyösti ja Kaisa Kallio, Veikko Kallio
Kyösti ja Kaisa Kallio, 1937
Kyösti Kallio tuli kansanedustajaksi 1904, ja pysyi parlamentissa yhtäjaksoisesti vuoteen 1937 saakka. Hallituksen jäsen Kalliosta tuli ensimmäisen kerran vuonna 1917, ja vuoteen 1930 mennessä hän toimi pääministerinä kolme kertaa. Kyösti Kallio oli talonpoika, jonka kokemus, määrätietoinen luonne ja vahva kutsumus vei Suomen politiikan korkeimmalle huipulle, Suomen tasavallan presidentiksi. Kansakunnan kohtalonhetkillä Kyösti Kallio nousi kansakunnan yhtenäisyyden personoitumaksi. Hän oli sitkeä ja uupumaton asiainhoitaja, päätöksentekijä, jonka työ vaikutti ratkaisevasti Suomen historian kulkuun.
Kuvassa: Kyösti Kallio stadionin vihkiäiset, 1938
Kyösti Kallio stadionin vihkiäiset, 1938
Tennistä Kultarannassa, 1937
Kyösti Kallio
Svinhufvud, Kallio ja Mannerheim, ammunnan MM-kisat 1937
Allekirjoittaessaan 12. maaliskuuta 1940 valtakirjan, joka oikeutti rauhanneuvottelijat allekirjoittamaan Moskovan rauhansopimuksen, Kallio lausui katkerana:
"Kuivukoon käteni, jonka on pakko allekirjoittaa tällainen paperi!"
Kyösti Kallion elämä päättyi sairauden uuvuttamana Helsingin rautatieasemalla 19. joulukuuta 1940 äkilliseen sydänkohtaukseen. "Se oli komea kuolema, jos niin halutaan sanoa, mutta tälle velvollisuutensa tiukalle täyttäjälle olisi mielellään suonut, että hän olisi saanut viettää elämänsä illan omaistensa parissa rakkaassa Nivalassaan, kaukana maailman kiihkeästä menosta. Isänmaan palveluksessa kulunut pitkä elämä oli saanut monumentaalisen lopun", luonnehti Mannerheim presidentti Kallion kuolemaa.
Kuvassa: Kyösti Kallio lähdössä kotiin Nivalaan
Kyösti Kallio lähdössä kotiin Nivalaan
Soihtukulkue rautatieasemalle, 1940
Kyösti Kallion hautajaiset
Kyösti Kallion hautajaiset
Kyösti Kallion hautajaiset
Kyösti Kallion hautajaiset
Kyösti Kallion hautajaiset
Kyösti Kallion hautajaiset