Kalervo Kallio

Kuvanveistäjä Kalervo Kallio oli yksi aikakautensa merkittävimmistä muotokuvanveistäjistä. Neljän eri vuosikymmenen aikana Kallio saavutti mainetta monumentaaliteosten ja muotokuvien tekijänä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hänen malleinaan ovat istuneet mm. Yhdysvaltain presidenteistä Hoover ja Truman, Nobel-fyysikko Albert Einstein, Monacon ruhtinas Rainier sekä Espanjan diktaattori generalissimus Franco. Lukuisten muotokuvien lisäksi Kallio veisti urallaan 19 kaatuneiden muistomerkkiä, jotka muistuttavat ohikulkijoita Suomen lähihistoriasta ja luovat omaleimaisen ilmeen monien paikkakuntien katukuvaan. Julkisten töiden lisäksi Kalervo Kallion teoksia on mittavasti esillä Kalervon ja hänen isänsä, Tasavallan presidentti Kyösti Kallion, nimeä kantavassa museossa Nivalassa.

Nimi: Kalervo Kallio
Ammatti: Kuvanveistäjä
Syntymäpaikka ja -aika: Nivala 28.3.1909
Kuolinpaikka ja -aika: Helsinki 2.11.1969

Kuvassa: Kuvanveistäjä Kalervo Kallio

Tie taiteilijaksi

Kalervo Kallion veistoharrastus alkoi vuonna 1933, kun hän veisti puukolla pellolta löytämäänsä jäätyneeseen savikimpaleeseen kotitilansa renkipojan Eino Ketolan muotokuvan.

Kuvassa: Eino, 1933

Debyytti

Kalervo Kallion töitä oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 1937 Suomen Taiteilijain 45. vuosinäyttelyssä. Kallio debytoi näyttelyssä Niittomies -nimisellä pienoisveistoksella.

Niittomies, 1937

Presidenttipari tutustumassa poikansa näyttelyyn

Sodan varjossa

Talvisodan syttyminen ja sodan aikana vaivannut materiaalipula haittasivat täysipainoista työskentelyä. Vaikka Kalliolta tuhoutui luonnoksia ja valmiita veistoksia Helsingin pommituksissa, sodan tuomista vaikeuksista huolimatta Kallion kuvanveistoura oli hyvässä vauhdissa. Materiaalipulan ja kysynnän vuoksi Kallion sota-ajan tuotanto käsittää pääasiassa muotokuvia ja pienoisveistoksia.

Kuvassa: Vesainen 1939, Sissipäällikkö Juho Vesaisen muistomerkki

"Äitini" ja "Isäni"

Kalervo Kallion äiti Kaisa Kallio suhtautui ymmärtäväisesti poikansa taideharrastukseen; hän ymmärsi, ettei nuorukaiselle riittänyt toiminta kotitilalla tai kunnan luottamustehtävissä. Kaisa olikin nuoren taiteilijan ensimmäinen kannustaja ja tukija kohti taiteilijan ammattia. Kalervo Kallion isä Kyösti Kallio suhtautui vastahakoisesti poikansa taiteilijanuraan puhtaasti käytännön syistä; Heikkilän tila tarvitsi isäntää. Lopulta isä kypsyi asialle ja tuki poikansa päätöstä ryhtyä taiteilijaksi.

Kallio, Kaisa ("Äitini")

Kallio, Kyösti ("Isäni)

Presidentti Kyösti Kallion muistomerkki, Helsinki 1962

Säveltäjiä ja kirjailijoita

Sodan jälkeen Kalervo Kallio sai edelleen paljon muotokuvatilauksia ja hän valmisti mm. nobelkirjailija F.E Sillanpään muotokuvan sekä Teostolle kolme säveltäjän muotokuvaa: Leevi Madetojan, Jean Sibeliuksen ja Selim Palmgrenin.

Sibelius, Jean 1945

Madetoja, Leevi 1945

Linnakoski, Johannes 1943

Schaborin, Juri 1954

Muistomerkkejä

Kallion monumentaalisten teosten sarja alkoi uran alkuvaiheissa Hämeenlinnan maataloustyön muistomerkin myötä. Sota toi tähän kuitenkin katkoksen ja vasta 1940-luvun lopulla materiaalipulan hellittäessä ja taloudellisen tilanteen kohentuessa Kallio pääsi jälleen työskentelemään monumentaalisten teosten pariin. Kallion monumentaaliteosten sarjaa kuvaavat arkinen työnsankaruus, veistoksellinen tyylittely ja klassiset piirteet, joihin tarkka luonnonhavainto tuo mukanaan realistista voimaa.

"Parkkari", Rovaniemen Jätkäpatsas 1938-1955

"Ikaros", Riihimäen sankaripatsas 1948

Korvenraivaaja, Urjala 1949

Sydänveri, Laihia 1949

Lohdutus, Tervola 1959

Kaatuneiden upseerien muistomerkki, Hamina 1957

Lähtö, Kemijärvi 1956

Presidentti Kyösti Kallion muistomerkki, Helsinki 1962

Hiihtäjät, Tornio 1958

Kollaan Vasama, Kontiolahti 1959

Kotimaisia suurmiehiä

Kalervo Kalliolla oli uransa aikana hyvät työskentelyedellytykset ja loistavat suhteet. Maine taitavana ja nopeana mutokuvan tekijänä toi Kalliolle useita tilaustöitä. Kalervo Kallio veisti uransa aikana vain muutamia kansallisten suurmiesten patsaita, joista tunnetuimmat ovat Presidentti Kyösti Kallion muistomerkki eduskuntatalon puistossa sekä Mikkelissä sijaitseva Päämaja-veistos eli tuttavallisemmin Marski -patsas.

Kekkonen, Urho 1960

Ryti, Risto 1943

Marski, Mikkeli 1967

Ratsastaja

Kansainvälinen ura

Kallio oli kansainvälistyvän ajan taiteilija, joka matkusteli Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Afrikassa saakka. Ulkomailla häntä työllistivät lukuisat muotokuvatilaukset. Kansainvälisessä lehdistössä Kallio huomioitiin yhtenä aikakautensa merkittävimmistä muotokuvanveistäjistä.

Monacon ruhtinas Rainier III kruunajaiset

Monacon ruhtinas Rainier III, Monaco 1953

Albert Einstein, Washington 1952

Presidentti Herbet Hoover, Washington 1952

Espanjan diktaattori generalissimus Franco, 1953

Kenraali McArthur, 1951

Marshall

Ovi ihmisen sieluun

"Minulla on sellainen aavistus, kun minä katson sitä, että se muotokuva ajattelee juuri niin kuin sen ihmisen omat ajatukset olisivat siihen kätketyt"

"Taiteilja varmasti jokaisesta voi löytää oleellisimman, kun vain siitä sielun ovesta pystyy astumaan sisälle, joka on avoinna"

Kalervo Kallio videolla kohdasta 6:45 eteenpäin.

Kuvassa: Kalervo Kallio työn parissa

Toista video