Kuvanveistäjä Kalervo Kallio oli yksi aikakautensa merkittävimmistä muotokuvanveistäjistä. Neljän eri vuosikymmenen aikana Kallio saavutti mainetta monumentaaliteosten ja muotokuvien tekijänä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hänen malleinaan ovat istuneet mm. Yhdysvaltain presidenteistä Hoover ja Truman, Nobel-fyysikko Albert Einstein, Monacon ruhtinas Rainier sekä Espanjan diktaattori generalissimus Franco. Lukuisten muotokuvien lisäksi Kallio veisti urallaan 19 kaatuneiden muistomerkkiä, jotka muistuttavat ohikulkijoita Suomen lähihistoriasta ja luovat omaleimaisen ilmeen monien paikkakuntien katukuvaan. Julkisten töiden lisäksi Kalervo Kallion teoksia on mittavasti esillä Kalervon ja hänen isänsä, Tasavallan presidentti Kyösti Kallion, nimeä kantavassa museossa Nivalassa.
Nimi: Kalervo Kallio
Ammatti: Kuvanveistäjä
Syntymäpaikka ja -aika: Nivala 28.3.1909
Kuolinpaikka ja -aika: Helsinki 2.11.1969
Kuvassa: Kuvanveistäjä Kalervo Kallio
Kalervo Kallion veistoharrastus alkoi vuonna 1933, kun hän veisti puukolla pellolta löytämäänsä jäätyneeseen savikimpaleeseen kotitilansa renkipojan Eino Ketolan muotokuvan.
Kuvassa: Eino, 1933
Kalervo Kallion töitä oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 1937 Suomen Taiteilijain 45. vuosinäyttelyssä. Kallio debytoi näyttelyssä Niittomies -nimisellä pienoisveistoksella.
Kuvassa: Niittomies, 1937
Niittomies, 1937
Presidenttipari tutustumassa poikansa näyttelyyn
Talvisodan syttyminen ja sodan aikana vaivannut materiaalipula haittasivat täysipainoista työskentelyä. Vaikka Kalliolta tuhoutui luonnoksia ja valmiita veistoksia Helsingin pommituksissa, sodan tuomista vaikeuksista huolimatta Kallion kuvanveistoura oli hyvässä vauhdissa. Materiaalipulan ja kysynnän vuoksi Kallion sota-ajan tuotanto käsittää pääasiassa muotokuvia ja pienoisveistoksia.
Kuvassa: Vesainen 1939, Sissipäällikkö Juho Vesaisen muistomerkki
Kalervo Kallion äiti Kaisa Kallio suhtautui ymmärtäväisesti poikansa taideharrastukseen; hän ymmärsi, ettei nuorukaiselle riittänyt toiminta kotitilalla tai kunnan luottamustehtävissä. Kaisa olikin nuoren taiteilijan ensimmäinen kannustaja ja tukija kohti taiteilijan ammattia. Kalervo Kallion isä Kyösti Kallio suhtautui vastahakoisesti poikansa taiteilijanuraan puhtaasti käytännön syistä; Heikkilän tila tarvitsi isäntää. Lopulta isä kypsyi asialle ja tuki poikansa päätöstä ryhtyä taiteilijaksi.
Kuvassa: Kallio, Kaisa ("Äitini")
Kallio, Kaisa ("Äitini")
Presidentti Kyösti Kallion muistomerkki, Helsinki 1962
Sodan jälkeen Kalervo Kallio sai edelleen paljon muotokuvatilauksia ja hän valmisti mm. nobelkirjailija F.E Sillanpään muotokuvan sekä Teostolle kolme säveltäjän muotokuvaa: Leevi Madetojan, Jean Sibeliuksen ja Selim Palmgrenin.
Kuvassa: Sibelius, Jean 1945
Sibelius, Jean 1945
Madetoja, Leevi 1945
Linnakoski, Johannes 1943
Schaborin, Juri 1954
Kallion monumentaalisten teosten sarja alkoi uran alkuvaiheissa Hämeenlinnan maataloustyön muistomerkin myötä. Sota toi tähän kuitenkin katkoksen ja vasta 1940-luvun lopulla materiaalipulan hellittäessä ja taloudellisen tilanteen kohentuessa Kallio pääsi jälleen työskentelemään monumentaalisten teosten pariin. Kallion monumentaaliteosten sarjaa kuvaavat arkinen työnsankaruus, veistoksellinen tyylittely ja klassiset piirteet, joihin tarkka luonnonhavainto tuo mukanaan realistista voimaa.
Kuvassa: "Parkkari", Rovaniemen Jätkäpatsas 1938-1955
"Parkkari", Rovaniemen Jätkäpatsas 1938-1955
"Ikaros", Riihimäen sankaripatsas 1948
Korvenraivaaja, Urjala 1949
Sydänveri, Laihia 1949
Lohdutus, Tervola 1959
Kaatuneiden upseerien muistomerkki, Hamina 1957
Lähtö, Kemijärvi 1956
Presidentti Kyösti Kallion muistomerkki, Helsinki 1962
Hiihtäjät, Tornio 1958
Kollaan Vasama, Kontiolahti 1959
Kalervo Kalliolla oli uransa aikana hyvät työskentelyedellytykset ja loistavat suhteet. Maine taitavana ja nopeana mutokuvan tekijänä toi Kalliolle useita tilaustöitä. Kalervo Kallio veisti uransa aikana vain muutamia kansallisten suurmiesten patsaita, joista tunnetuimmat ovat Presidentti Kyösti Kallion muistomerkki eduskuntatalon puistossa sekä Mikkelissä sijaitseva Päämaja-veistos eli tuttavallisemmin Marski -patsas.
Kuvassa: Kekkonen, Urho 1960
Kekkonen, Urho 1960
Ryti, Risto 1943
Marski, Mikkeli 1967
Ratsastaja
Kallio oli kansainvälistyvän ajan taiteilija, joka matkusteli Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Afrikassa saakka. Ulkomailla häntä työllistivät lukuisat muotokuvatilaukset. Kansainvälisessä lehdistössä Kallio huomioitiin yhtenä aikakautensa merkittävimmistä muotokuvanveistäjistä.
Kuvassa: Monacon ruhtinas Rainier III kruunajaiset
Monacon ruhtinas Rainier III kruunajaiset
Monacon ruhtinas Rainier III, Monaco 1953
Albert Einstein, Washington 1952
Presidentti Herbet Hoover, Washington 1952
Espanjan diktaattori generalissimus Franco, 1953
Kenraali McArthur, 1951
Marshall
"Minulla on sellainen aavistus, kun minä katson sitä, että se muotokuva ajattelee juuri niin kuin sen ihmisen omat ajatukset olisivat siihen kätketyt"
"Taiteilja varmasti jokaisesta voi löytää oleellisimman, kun vain siitä sielun ovesta pystyy astumaan sisälle, joka on avoinna"
Kalervo Kallio videolla kohdasta 6:45 eteenpäin.
Kuvassa: Kalervo Kallio työn parissa
Kallio-museo